Etsi
  • Mari

MISTÄ KÄSIN SINÄ OHJAUDUT: SISÄLTÄPÄIN VAI ULKOAPÄIN?

Päivitetty: syys 20

VAROITUS: Seuraava teksti saattaa mennä osan ihon alle liikaa. Lukeminen omalla vastuulla.


Eräs miespuolinen henkilö oli huomannut LinkedIn:ssä mielenkiintoisen asian: hän oli kynäillyt sinne hyvin asiapitoisia artikkeleita useita eikä saanut niille lukijoita kuin vain joitakin harvoja. Kun hän sitten eräänä päivänä laittoi itsestään kuvan ilman paitaa imeskelemässä jääpuikkoa, niin tälle kuvalle tuli katsojia ja tykkäyksiä suunnattomasti. Selkeyden vuoksi mainittakoon, että tämä kuva ja jääpuikko ei millään tapaa liittynyt tämän miehen ammatilliseen osaamiseen eikä työhön. Mitä tämä kertoo meistä ihmisistä?


Toinen kysymys: Niin mitä tämä kertoo meistä ihmisistä?


Ja kolmas kysymys: Mitä tämä kertoo meistä ihmisistä?


Ja neljäs kysymys: Niin mitä tämä kertoo meistä ihmisistä?


Ja viides kysymys: Mitä tämä kertoo meistä ihmisistä?


Joko pääsit juurisyyhyn vai jatketaanko vielä?


Yhtenä näkökulmana tähän voi olla seuraava: Tämä kertoo surullista tarinaa ihmisistä. Todelliset, hyvät ja aidosti tärkeät asiat jäävät niin helposti huomaamatta, koska ihmiset seuraavat niin paljon mieluummin kaikkea pinnallista hönöilyä. Ihmiset juuttuvat niin helposti pintaan eli siihen miltä asiat näyttävät kuin siihen mitä asioiden sisältö on. Tähän hönöilyyn saatetaan lähteä jopa siinä määrin mukaan, että ihmiset pyrkivät kaikin tavoin esittämään yleisen hypetetyn SoMe-muotin mukaista elämää - sellaista kulissia - toisille ihmisille. Tämä äärimmilleen viedyn kulissin esittäminen on ulkoapäin ohjautuvuutta oikein roimalla kädellä. Ulkoapäin ohjautuvuutta on myös se, jos lähes koko ajan ajatellaan mitä muut ajattelevat, kun minä sanon ja kun minä toimin näin. Ulkoapäin ohjautuvuus on äärimmäisen kuluttavaa ihmiselle ja energia valuu hukkaan tällaisessa toimintamallissa. Ei siis tarvitse ihmetellä yhtään, että on niin paljon ihmisiä, jotka valittavat yhteen ääneen olevansa äärimmäisen väsyneitä ja loppuun kuluneita. Tässä kohtaa olisi ehkä hyvä pysähtyä ja kysyä itseltään: Mitä minä aion tehdä asialle? Jatkanko samaan malliin?


No moniko pysähtyy ja kysyy itseltään – oikeasti pysähtyy ja oikeasti kysyy?


Yllämainitussa kuviossa ei tarvitse ihmetellä yhtään, jos kenen tahansa asiapitoiset ja oikeasti tärkeät viestit jäävät huomaamatta tai että ne laitetaan helposti laatikkoon ”huuhaa”. Tähän liittyen lähiviikkoina yhtenä tällaisen keskustelun aiheena SoMe:ssa on ollut kansalaisaloite täydentäviin hoitomuotoihin: ”Täydentävät hoidot kaikille - Kansalaisten yhdenvertainen valinnanvapaus saada täydentäviä hoitoja on turvattava” https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5011. Myös tästä on tullut äärimmäisen paljon väärinymmärryksiä, kun ihmiset eivät pysähdy edes sen vertaa, että lukisivat mistä todella on kyse.


Miten ihmiset pysähtyisivät edes sen pienen hetken verran, että he oivaltaisivat sen mistä käsin he ohjautuvat: ulkoapäin vai sisältäpäin? Tarvitseeko siihen lähes aina jonkin dramaattisen käänteen: onnettomuuden tai vakavan sairastumisen tai muun elämää ja kuolemaa käsittelevän tapahtuman, jotta tällainen pysähdys tapahtuu?


Ulkoapäin ohjautuvuuteen liittyy myös se, että miksi niin monet ihmiset täysin ajattelematta laittavat itsensä kehittämiseen, kasvuun, omien traumojen käsittelyyn liittyvät asiat laatikkoon ”huuhaa”. Ihmisen egomielelle on niin helppoa toimia näin, jotta ei tarvitsisi katsoa itseään, jotta ei tarvitsisi kohdata itseään. Näin egomieli toimii; se välttelee sitä, että ihminen kääntyisi sisäänpäin ja lähtisi käsittelemään omia asioitaan syvällisemmin. Egolle on huomattavasti helpompaa leimata asioita ”huuhaaksi” ja syyttää omista ongelmistaan ulkopuolisia asioita ja ihmisiä. Näin toimimalla valveilla unessa kulkeminen vain jatkuu ja samainen pään seinään hakkaaminen jatkuu. Itsesiassa siihen pään seinään hakkaamiseen on jo niin tottunut, että keho eikä mieli osaa enää olla sitä ilman. Keho itseasiassa tulee riippuvaiseksi myös stressihormoneista. Tämä selittää sen miksi ihmiset valitettavan usein jatkavat ”päänseinään hakkaamis”-toimintaansa vuodesta toiseen. Sitä jatketaan, koska siitä ollaan riippuvaisia niin mielen kuin kehon tasoilla. Se on inhimillistä.


Siinä, että käsittelee omat traumansa ja lähtee syvällisemmälle matkalle itseensä ottaen vastuun itsestään, omista ajatuksistaan, tunteistaan ja tuntemuksistaan ei ole mitään ”huuhaata”. Sen sijaan tällainen toiminta on todella suuri välittämisen osoitus – suuri rakkauden osoitus - itseä kohtaan. Millainen tämä yhteiskunta olisi jos 51% meistä ihmisistä olisi tunnetaidoiltaan kehittyneemmällä tasolla?


Joe Dispenza on kirjoittanut seuraavasti: ”If we wait anything outside of us to make us happy, then we are not following the quantum law. We are relying on the outer to change the inner.” Jos odotamme jonkin ulkoisen asian tai tapahtuman tekevän meidät onnellisiksi, silloin me emme seuraa kvanttilakia. Tukeudumme vain siihen, että ulkoinen asia tai tapahtuma tulee muuttamaan sisäisen olotilamme. Esimerkiksi jos me ajattelemme, että sitten kun meillä on rahaa ostaa enemmän asioita ja tavaroita, niin sitten me tulemme onnellisiksi. Näin ajatellessamme ja kokiessamme olemme ymmärtäneet koko jutun väärinpäin. Tällainen ajattelu ja toiminta on ulkoapäin ohjautumista. Tällainen ajattelu- ja toimintatapa itseasiassa vie meitä vain kauemmas todellisesta onnesta ja onnellisuudesta. Ensin meidän täytyy olla aidosti onnellisia ennen kuin runsaus – mikä tahansa runsaus – elämässämme tulee esiin. Meidän täytyy olla onnellisia niin meidän mielessämme eli meidän ajatuksissamme kuin meidän kehossamme. Meidän täytyy fysiologisesti tuntea onnea, onnellisuutta kehossamme. Tällainen ajattelu ja toiminta on sisältäpäin ohjautumista.


Kun seuraavan kerran olet tekemässä jotakin tai sanomassa jotakin, pysähdy pieneksi hetkeksi ja mieti, mistä käsin sinä olet tekemässä tai sanomassa: sisältäpäin vai ulkoapäin. Ole tarkkana, sillä egomielesi yrittää usein huijata sinua, joten ole valmis esittämään kysymys itsellesi useampaan kertaan. Yksi keino, jolla voit oivaltaa sen onko kyse sinun egomielestäsi vai sinun sydämestäsi, on toimia Wayne Dyer:in ohjeen mukaisesti: Milloin tahansa olet aikomassa sanoa tai tehdä jotakin, kysy itseltäsi seuraava kysymys: ”Tuoko tämä - mitä minä aion sanoa ja tehdä - minulle sydämen rauhaa?” Jos vastaus on kyllä, niin anna mennä. Jos vastaus on ei, muistuta silloin itseäsi siitä, että se on sinun egomielesi, joka on työssä tällä hetkellä. Tämän jälkeen sinä voit sitten valita mitä sinä sanot tai jätät sanomatta – ja voit valita miten sinä toimit tai jätät toimimatta. Jope Ruonansuuta lainatakseni: ”Aatteleppa ite.”


Pidämme torstaina 16.4.2020 klo18.00 live webinaarin omassa voimassa olemisesta. Tämä maksuton live webinaari liittyy oleellisesti tähän blogiin.


Kun osallistut tähän maksuttomaan live webinaariin opit:

  • Mitä omassa voimassa oleminen tarkoittaa käytännössä

​​

  • Mitkä asiat ovat tärkeitä ymmärtää, mikäli haluat luoda elämän, jossa sinä olet aidosti omassa voimassasi

​​

  • Miksi ihmiset eivät ole omassa voimassaan, mikä sinua estää olemasta omassa voimassasi

​​

  • Miten mahdollistat omaan voimaan pääsemisen

​​

  • Kuinka sinun elämäsi voi muuttua, kun sinä alat olemaan omassa voimassasi


Mikäli haluat mahtua mukaan tähän live webinaariin, kannattaa ilmoittautua nyt, sillä osallistujamäärä on rajoitettu: https://event.webinarjam.com/register/3/n70g9t1


Halutessasi voit lukea lisää webinaarista tästä:

https://www.tieomaanvoimaan.fi/maksuton-webinaari


Valoisin terveisin,


Mari ja Marko



255 katselukertaa

mari(at)marihakkarainen.fi , marko.tarkkala(at)gmail.com

Mari 0400 580 157, Marko 040 706 0448

©2020 by M&M Kokonaisvaltainen Valmennus Oy